Sama nainen kahdesti. Vasemmalla valkokehyksisessä seinäpeilissä hänen hiuksensa laskeutuvat kuvan oikealle puolelle. Oikealla puhelimen näytöllä on sama kuva peilattuna.
  • Taustoitus
  • Selfiet

Miksi näytät kuvissa erilaiselta kuin peilissä

Peilissä kasvosi näyttävät hyviltä ja saman illan valokuvassa oudoilta. Eroja on neljä: valokuva näyttää kasvot toisin päin, eri etäisyydeltä ja yhteen hetkeen pysäytettyinä, ja sinä vertaat sitä kasvoihin, jotka muistat.

1. Peili vaihtaa vasemman ja oikean

Tunnet omat kasvosi lähinnä peilistä. Kaikki muut tuntevat ne pöydän toiselta puolelta, toisin päin. Luomi, joka on peilissäsi kasvojen vasemmalla puolella, on ystäviesi katsomissa kasvoissa oikealla. Valokuva näyttää sinulle heidän versionsa.

Sillä ei olisi väliä, jos kasvot olisivat symmetriset. Ne ovat sitä melkein mutteivät koskaan täysin: toinen kulmakarva on hieman ylempänä, tai hymy vetää toiselle puolelle. Vuonna 2014 julkaistu tutkimus antoi erolle luvun. Tutkijat skannasivat 100 tervettä vapaaehtoista kolmiulotteisesti, peilasivat jokaisen skannauksen ja asettivat sen alkuperäisen päälle. Pinnat poikkesivat toisistaan keskimäärin 0,8 mm.

Alle millimetri ei kuulosta miltään. Olet kuitenkin katsonut näitä kasvoja joka päivä koko ikäsi ja tiedät, kumpi kulmakarva on ylempänä. Valokuvassa se on toisella puolella. Kasvot eivät ole muuttuneet vinommiksi, sillä kääntäminen siirtää pienet erot puolelta toiselle eikä lisää yhtään uutta. Ne ovat muuttuneet vieraiksi, ja omissa kasvoissa vieras on helppo tulkita vääräksi.

Vieraalla ihmisellä tätä ongelmaa ei ole. Hänellä ei ole kasvoistasi tuttua versiota, johon verrata, joten valokuva ja sen peilikuva ovat hänelle vain kahdet tavalliset kasvot. Voit kokeilla tätä vieraan näkökulmasta: alla on kahdeksat kasvot, joita et ole koskaan nähnyt, kukin kahteen kertaan.

 

Tunnista peilikuva

8 ihmisen kasvot, kukin kahteen kertaan. Toinen kopio on peilattu. Valitse alkuperäinen.

Kahdeksan selfietä esimerkkikuvistamme. ”Alkuperäinen” tarkoittaa tiedostoa sellaisena kuin se on tallennettu, ja toinen kopio on sen peilikuva.

Jos lähinnä arvailit, niin kuuluikin käydä. Vieraan ihmisen kasvoista alkuperäistä ei juuri pysty erottamaan peilikuvasta, ja molemmat näyttävät tavallisilta kasvoilta.

Omat kasvot ovat eri asia, ja psykologit ovat testanneet sitä vuodesta 1977. Tuona vuonna kolme tutkijaa valokuvasi naisopiskelijoita Milwaukeessa ja vedosti jokaisen negatiivin kahdesti, kerran oikein päin ja kerran käännettynä. Sitten he kysyivät jokaiselta naiselta, kummasta vedoksesta tämä piti enemmän. Noin kaksi kolmasosaa valitsi käännetyn eli peilistä tutut kasvot. Yhdessä tutkimuksessa näin teki 21 naista 33:sta ja toisessa 20 naista 28:sta.

Yleensä tarina jatkuu niin, että ystävät pitivät enemmän oikein päin olevasta vedoksesta. Se puolisko on hatarampi. Ystävät ja kumppanit kyllä kallistuivat oikein päin olevan vedoksen puolelle, mutta ensimmäisellä kysymiskerralla kumpikaan lukema ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Molemmat puoliskot löytyivät vasta vuoden 2010 tutkimuksessa. Aikuisia oli 38, ja heistä 27 piti enemmän omasta peilikuvastaan. Kun kuvassa oli kollega, jonka kanssa he olivat työskennelleet vähintään vuoden, vähintään 29 piti enemmän peilaamattomasta kuvasta. Ne, jotka eivät tunteneet kasvoja, eivät suosineet kumpaakaan merkitsevästi, ja samassa asemassa sinä olit testissä.

Kyse on taipumuksesta, ei luonnonlaista. Vuoden 2023 tutkimuksessa 198 opiskelijaa valitsi omasta kuvastaan joko alkuperäisen tai käännetyn version. Tavallisessa, suoraan edestä otetussa kuvassa 59 % piti enemmän alkuperäisestä ja 35 % käännetystä.

Sama on koko juju TikTokin ”inverted”-filtterissä. Filtteri kääntää etukameran peilatun esikatselun takaisin siihen suuntaan, jossa muut sinut näkevät. Jos kasvosi näyttävät siinä vinoilta, mikään ei ole liikkunut. Kaikki on vain vaihtanut puolta. Tuttusi ovat katsoneet tätä versiota vuosia.

2. Selfie otetaan yleensä lähempää kuin peiliin katsotaan

Toinen ero on etäisyys, ja se muuttaa kasvojen muotoa kuvassa.

Kamera piirtää kohteen sitä pienempänä, mitä kauempana se on. Kaksinkertainen etäisyys, puolet koosta. Sama pätee kasvojen sisällä, sillä nenänpää on linssiä lähinnä ja korvat kauimpana. Huoneen toiselta puolelta niiden välimatkalla ei ole juuri merkitystä. Käsivarren mitan päästä se on noin neljännes etäisyydestä nenään, joten kamera piirtää nenän selvästi suurempana kuin korvat. Liikuta liukusäädintä ja katso korvia.

3D-skannaus miehen päästä, renderöity etäisyydeltä 45 cm
Linssistä nenään
45 cm
Linssistä korviin
56 cm
Korvien mittakaava nenään verrattuna
80 %

3D-skannaus oikeasta päästä, skaalattu 23 cm:n korkuiseksi ja kuvattu virtuaalisella neulanreikäkameralla yhdeltätoista etäisyydeltä. Jokaisessa ruudussa näkyy sama 31 cm:n neliö kasvojen ympäriltä, samaan tapaan kuin valokuvaaja täyttää kuvan miltä tahansa etäisyydeltä. Miehen silmät ovat skannauksessa kiinni. Pään skannaus: Lee Perry-Smith, CC BY 3.0.

Liukusäätimen takana oleva lasku on lyhyt. Tässä skannauksessa korvat ovat noin 11 cm nenänpään takana. Kun linssi on 30 cm:n päässä nenästä, korvat ovat 41 cm:n päässä, joten kamera piirtää ne 73 %:n mittakaavassa nenään verrattuna. Kun peruutat kahden metrin päähän, luvut ovat 200 ja 211, ja korvien mittakaava on 95 %.

Objektiivia ei tässä laskussa näy missään. Pidempi polttoväli ei muuta perspektiiviä. Sen ansiosta kuvaaja voi seistä kahden metrin päässä ja silti täyttää kuvan kasvoilla, ja työn tekee etäisyys. Siksi muotokuvausoppaat neuvovat kuvaamaan pidemmällä polttovälillä noin kahden metrin päästä (1,8–2,4 m). Objektiivit ja puhelimen ohjelmisto muuttavat kuvia muillakin tavoilla, mutta perspektiivi riippuu vain etäisyydestä.

Mihin kohtaan liukusäädintä selfie ja peili sitten osuvat? Tutkijat, jotka seurasivat liikkeenkaappauksella 58 ihmistä selfietä ottamassa, mittasivat puhelimen ja nenän etäisyyden mediaaniksi 43–45 cm. Peili on kauempana kuin miltä näyttää, sillä peilikuvasi on yhtä kaukana lasin takana kuin sinä seisot sen edessä. Kun seisot 50 cm:n päässä kylpyhuoneen peilistä, katsot kasvojasi noin metrin päästä. Selfie otetaan alle puolesta siitä.

Suurentaako selfie nenää 30 %?

Olet ehkä lukenut, että suurentaa. Luku on aito, mutta se on peräisin laskelmasta eikä ihmisistä otetuista valokuvista. Rutgersin yliopiston vuonna 2018 julkaistua artikkelia varten tutkijat rakensivat keskivertopäästä geometrisen mallin. Kun kamera on 30 cm:n (12 tuuman) päässä, mallin nenä on miehillä 30 % ja naisilla 29 % leveämpi kuin silloin, kun kamera on äärettömän kaukana. Malli suhteuttaa nenän leveyden kasvojen leveyteen poskipäiden kohdalla, ja poskipäät se sijoittaa puolen pään pituuden eli noin 10 cm kulmakaarten taakse. Lasku on siis sama kuin liukusäätimessä. Nenänpään ja korvien paikalla ovat vain kulmakaaret ja poskipäät.

Kun tutkijat mittasivat oikeista ihmisistä otettuja valokuvia, luvut olivat pienempiä ja mittauskohteet toisia. Vuonna 2022 dallasilainen tutkimusryhmä kuvasi 30 vapaaehtoista puhelimella 30 cm:n päästä ja studiokameralla 1,5 metrin päästä. Selfieissä nenät olivat 6,4 % pidempiä, eikä nenän tyven leveys muuttunut merkitsevästi. Vuoden 2024 tutkimuksessa, jossa oli 12 ihmistä, kasvojen keskiosa venyi pystysuunnassa 12 % puhelimella 30 cm:n päästä otetuissa kuvissa, jälleen 1,5 metrin päästä otettuihin kuviin verrattuna.

Muutokset kuulostavat pieniltä. Ne riittävät silti vaikeuttamaan ihmisen tunnistamista. Vuoden 2017 kokeessa koehenkilöt katsoivat valokuvapareja ja sanoivat, esittivätkö molemmat kuvat samaa ihmistä. Kun molemmat kuvat oli otettu samalta etäisyydeltä, kasvoja tuntemattomat koehenkilöt tunnistivat saman ihmisen kuvaparit oikein 97 %:ssa tapauksista. Kun toinen kuva oli otettu 32 cm:n ja toinen 2,7 metrin päästä, osuus oli 69 %. Kasvot tuntevien tulos pysyi lähellä sataa prosenttia. Kamera siirtyi, ja vieraan silmissä sama ihminen muuttui joksikuksi toiseksi lähes joka kolmannella kerralla.

3. Valokuva on yksi hetki

Kolmas ero on aika. Peilissä kasvosi liikkuvat, ja sinä itse liikutat niitä. Asetat ilmeesi, kallistat pään mieleiseesi kulmaan ja katsot. Valokuva poimii siitä liikkeestä yhden hetken, ja moni niistä hetkistä osuu ilmeiden väliin: puolittainen räpäytys, suu kahden äänteen välissä, vilkaisu sivulle.

Kuusi pysäytyskuvaa samasta naisesta kesken keskustelun: puolittainen räpäytys, huulet töröllä kesken sanan, kohotetut kulmakarvat ja avoin suu, vilkaisu sivulle, nauru silmät tiukasti kiinni ja rento suu kiinni -hymy

Kuusi hetkeä yhden ihmisen puheesta. Kamera voi napata niistä minkä tahansa.

Näyttääkö satunnainen hetki todella huonommalta kuin liikkuvat kasvot? Vuonna 2012 psykologit testasivat asiaa ja antoivat tulokselle nimen frozen face effect, vapaasti suomennettuna jähmettyneiden kasvojen ilmiö. He ottivat verkosta videoita 20 puhuvasta ihmisestä, leikkasivat niistä 40 kahden sekunnin klippiä ja pilkkoivat klipit niiden 1 200 ruuduksi. Sitten arvioijat pisteyttivät klipit ja yksittäiset ruudut sen mukaan, kuinka edullisilta kasvot niissä näyttivät. Niistä vertailuista, jotka eivät päättyneet tasan, 91 %:ssa ruutu hävisi klipille, josta se oli peräisin. Uuden arvioijaryhmän pisteissä samat kasvot saivat viehättävyydestä 4,6 pistettä seitsemästä videona ja 3,9 pysäytyskuvina.

Kaksi asiaa estää pitämästä tätä viimeisenä sanana. Ensimmäisessä kokeessa oli vain seitsemän arvioijaa. Lisäksi ruudut olivat satunnaisia hetkiä puheen keskeltä. Kun toinen ryhmä vertasi 60 miehen videoita pysäytyskuviin, jotka oli valittu näyttämään neutraaleilta ja luonnollisilta, arvioiden keskiarvot eivät eronneet merkitsevästi. Satunnainen ruutu näyttää siis yleensä huonommalta kuin liikkuvat kasvot, mutta hyvin valitun ei tarvitse. Se on hyvä uutinen, sillä valitsemiseen voit itse vaikuttaa.

Ilman liikettäkin kaksi kuvaa samasta ihmisestä voi näyttää kahdelta eri ihmiseltä. Vuonna 2011 tutkijat keräsivät verkosta 40 valokuvaa, 20 kummastakin kahdesta hollantilaisesta tv-juontajasta. He pyysivät brittiläisiä vapaaehtoisia, jotka eivät tunteneet kumpaakaan juontajaa, lajittelemaan kuvat pinoihin, yksi pino kutakin ihmistä kohti. Oikea vastaus oli kaksi pinoa. Mediaani oli 7,5, ja yleisin vastaus oli yhdeksän. Hollantilaiset vapaaehtoiset, jotka tunsivat juontajat, tekivät enimmäkseen kaksi pinoa. Jokainen yksittäinen kuva sinusta on yksi poiminta näin leveästä kirjosta.

4. Vertaat valokuvaa kasvoihin, jotka muistat

Viimeinen ero ei ole valokuvassa lainkaan. Jotta voit päättää, että kuva sinusta näyttää väärältä, sinun on verrattava sitä johonkin, ja se jokin on oma käsityksesi kasvoistasi. On näyttöä siitä, että tuo käsitys on hieman imarteleva.

Vuonna 2008 Nicholas Epley ja Erin Whitchurch valokuvasivat opiskelijoita ja tekivät jokaisesta kuvasta rivin muunnelmia. Osaa oli muokattu 10 prosentin askelin kohti viehättävistä kasvoista koostettua yhdistelmäkuvaa, osaa kohti epäviehättäviä kasvoja. Myöhemmin jokainen opiskelija näki rivin ja yritti löytää siitä aidon valokuvan. Keskimäärin he valitsivat version, jota oli siirretty viehättävään suuntaan, yhdessä kokeessa 6 % ja kahdessa muussa 12 % ja 13 %. Ystävän kasvojen kohdalla he toimivat jokseenkin samoin, mutta vieraan kasvojen kohdalla merkitsevää siirtymää ei näkynyt.

Jos olet nähnyt tätä tutkimusta siteerattavan, mukana oli luultavasti luku 20 %. Se oli yksittäinen versio, joka sai yhdessä kokeessa korkeimman ”tämä olen minä” -arvion, ei keskimääräinen valinta. Emme myöskään löytäneet kokeesta esirekisteröityä toistotutkimusta. Lähin tuki on vuoden 2019 tutkimus. Siinä ihmiset saivat yhdeksän versiota omista kasvoistaan, askel askeleelta viehättävämmiksi tai vähemmän viehättäviksi muokattuina, ja valitsivat taas version hieman viehättävämmältä puolelta.

Todenmukainen kuva saattaa siis hävitä hieman paremman näköisille kasvoille, jotka ovat päässäsi. Se ei tee jokaisesta kuvasta, josta et pidä, todenmukaista. Jos pystyt osoittamaan, mikä kuvassa on vialla, nämä tutkimukset eivät ole syy puhua itseäsi ympäri.

Peili vai kamera: kumpi näyttää oikein?

Ei kumpikaan. Peili näyttää kasvosi liikkeessä, vasen ja oikea vaihdettuina. Peilaamattomassa valokuvassa vasen ja oikea ovat niin kuin muut ne näkevät, mutta liikettä ei ole. Kumpikin näyttää kasvot lisäksi omalta etäisyydeltään.

Hyödyllisempi kysymys on, mikä näkymä on lähimpänä sitä, mitä toinen ihminen näkee. Otetaan yksi tavallinen tapaus: joku istuu pöydän toisella puolella sinua vastapäätä. Hän näkee kasvosi peilaamattomina, liikkeessä ja noin metrin päästä. Taulukko vertaa tavallisimpia näkymiä kasvoihisi näihin kolmeen asiaan. Kasvot, jotka muistat, on jätetty pois, koska ne kuuluvat sinulle eivätkä millekään näkymälle.

PeiliVasen ja oikeaPeilattuMistä nähtyKaksi kertaa niin kaukaa kuin olet lasistaLiikeLiikkuu
Selfie näytöllä ennen kuvan ottamistaVasen ja oikeaPeilattuMistä nähtyKäsivarren mitan päästä, noin 45 cmLiikeLiikkuu
Tallennettu selfieVasen ja oikeaKamerasovelluksen asetusMistä nähtyKäsivarren mitan päästä, noin 45 cmLiikeYksi ruutu
Jonkun toisen ottama kuvaVasen ja oikeaKuten muut näkevätMistä nähtySieltä, missä kuvaaja seisoiLiikeYksi ruutu
Oma ruutusi videopuhelussaVasen ja oikeaPeilattu, ellei kytketä poisMistä nähtySieltä, missä verkkokamera onLiikeLiikkuu
Se, mitä muut puhelussa näkevätVasen ja oikeaKuten muut näkevätMistä nähtySieltä, missä verkkokamera onLiikeLiikkuu
Jonkun toisen sinusta kuvaama videoVasen ja oikeaKuten muut näkevätMistä nähtySieltä, missä kuvaaja seisoiLiikeLiikkuu
Sinä pöydän toisella puolella istuvan silminVasen ja oikeaKuten muut näkevätMistä nähtyNoin metrin päästä, etäisyys vaihteleeLiikeLiikkuu

Vihreällä on merkitty solut, jotka vastaavat sitä, mitä pöydän toisella puolella istuva näkee.

Mikään rivi ei ole oikeat kasvosi. Viimeinen rivi on vain yksi arkinen näkymä niihin. Video, jonka joku toinen kuvaa noin metrin päästä, vastaa sitä kaikissa kolmessa sarakkeessa. Peili puolen metrin päästä eroaa vain vasemman ja oikean osalta. Tallennettu selfie eroaa etäisyydessä ja siinä, että se on yksi ruutu, ja lisäksi vasemman ja oikean osalta, jos puhelimesi tallentaa sen peilattuna. Selfien esikatselu näytöllä eroaa vasemman ja oikean osalta ja etäisyydessä.

Kaksi riviä riippuu asetuksesta, ja kannattaa tietää, miten se on omassa puhelimessasi. iPhone peilaa etukameran esikatselun ja tallentaa kuvan sitten toisin päin, ellei kameran asetuksista ole kytketty päälle asetusta ”Peilaa etukamera”. Pixel-puhelimissa sama kytkin on nimeltään ”Tallenna selfie esikatselun kaltaisena” ja Galaxy-puhelimissa ”Tallenna omakuvat esikatseltuina”. Jos selfie siis tuntuu kääntyvän sillä hetkellä, kun otat sen, niin se myös kääntyi. Näyttö näytti sinulle peiliversion, ja galleriaan tallentui se toinen.

Videopuhelut tekevät saman tavallisella verkkokameralla. Zoomin asetus ”Mirror my video” (peilaa videoni) muuttaa vain omaa näkymääsi. Teamsin työpöytäsovellus peilaa oman videosi, ellet kytke peilausta pois, eikä asetus muuta sitä, mitä muut näkevät. Meet peilaa oman näkymäsi ja näyttää videosi kaikille muille peilaamattomana.

Mitä muuttaa, kun otat kuvan

Kasvoja, jotka muistat, et voi muuttaa, mutta kolme muuta eroa ovat sinun käsissäsi. Nämä ohjeet ovat niitä kertoja varten, kun tarvitset kuvan. Kun sinulla on muutama, joita voisit käyttää, lopeta.

  • Peruuta kauemmas. Etäisyys on eroista helpoin korjata. Nojaa puhelin pystyyn puolentoista metrin päähän tai anna se jollekulle, käytä takakameraa ja rajaa jälkikäteen. Rajaaminen on turvallista, sillä rajattu kuva säilyttää sen etäisyyden mittasuhteet, jolta se otettiin. Asetelman neuvoo puhelinmuotokuvaoppaamme.
  • Ota kerralla parikymmentä kuvaa ja lopeta sitten. Yksi kuva on yksi hetki, ja jähmettyneiden kasvojen ilmiön mukaan satunnainen hetki saa yleensä huonommat pisteet kuin liikkuvat kasvot. Kahdestakymmenestä kuvasta on jo mistä valita. Luku on meidän, ei minkään tutkimuksen.
  • Selvitä, kummin päin puhelimesi tallentaa. Jos se tallentaa selfiet esikatselun mukaisina, jokainen lähettämäsi selfie on peiliversio. Siihen sinä olet tottunut, mutta tuttusi näkevät kasvosi siinä oudosti päin, ja takanasi näkyvät tekstit tulevat kuvaan peilikirjoituksena.

Kenen kannattaa valita kuvasi?

On toinenkin tutkimushaara, jossa peilejä ei mainita lainkaan. Siinä kysyttiin yksinkertainen kysymys: kumpi valitsee ihmisestä paremmat kuvat, ihminen itse vai vieras?

Ensimmäisessä tutkimuksessa, joka tehtiin New South Walesin yliopistossa, opiskelijat panivat omat Facebook-kuvansa järjestykseen sen mukaan, kuinka paljon kukin kuva näytti heiltä. Vieraat, jotka olivat nähneet opiskelijan vain hetken, järjestivät samat kuvat. Sitten kolmas ryhmä yritti yhdistää kärkeen sijoitetut kuvat oikeaan ihmiseen. Se onnistui paremmin vieraiden valitsemilla kuvilla kuin opiskelijoiden omilla valinnoilla, ja vielä paremmin, kun usean vieraan järjestyksistä laskettiin keskiarvo.

Toinen tutkimus koski vaikutelmia eikä näköisyyttä. Siinä 102 opiskelijaa antoi kukin kaksitoista kuvaa ja arvioi, kuinka todennäköisesti käyttäisi kutakin someprofiilissa, deittiprofiilissa ja ammatillisessa profiilissa. Vieras ihminen teki saman heidän puolestaan. Sen jälkeen useat sadat verkossa rekrytoidut arvioijat pisteyttivät valitut kuvat. Vieraiden valinnat tekivät paremman ensivaikutelman. Arvioijat pitivät kuvien ihmisiä luotettavampina ja pätevämpinä. Viehättävyydessä ero ei ollut merkitsevä.

Kolmas tutkimus, Torontosta, löysi samansukuisen eron. Usein selfieitä ottavat arvioivat oman selfiensä paremmaksi kuin kuvan, jonka kokeen tekijä heistä otti. Ulkopuoliset arvioijat eivät.

Miksi vieras valitsisi paremmin? Tutkimukset eivät kerro sitä, eivätkä ne testanneet neljää eroa. Erot ovat yksi uskottava selitys. Vertaat omaa kuvaasi kasvoihin, jotka ovat peilatut, liikkuvat, eri etäisyydeltä nähdyt ja muistissa hieman paremman näköiset, eikä vieraalla ole mitään tästä tiellään. Tutkimukset osoittavat kapeamman asian. Kun kuvaa arvioivat vieraat, jonkun toisen valinta pärjäsi paremmin kuin kuvan omistajan.

Näin me käyttäisimme tätä tietoa. Neuvot menevät pidemmälle kuin se, mitä mitattiin.

  1. Päätä, mihin kuva tulee. Tunnistetuksi tuleminen ja ensivaikutelman tekeminen ovat eri tehtäviä. Toisessa tutkimuksessa ihmiset valitsivat erilaisiin profiileihin eri kuvat.
  2. Karsi joukko kuviin, joita olet valmis käyttämään. Veto-oikeus pysyy sinulla.
  3. Kysy kahdelta tai kolmelta ihmiseltä. Ensimmäisessä tutkimuksessa ihmiset olivat huonosti samaa mieltä siitä, mikä kuva oli näköisin, joten yksi mielipide ei riitä. Näköisyydestä kannattaa kysyä ihmisiltä, jotka ovat nähneet sinut. Ensivaikutelmasta kannattaa kysyä ihmisiltä, jotka eivät tunne sinua, koska he ovat lähempänä yleisöäsi.
  4. Kysy tehtävästä. ”Mikä näistä näyttää eniten minulta?” tai ”Minkä kuvan perusteella haluaisit tehdä kanssani töitä?” tuottaa hyödyllisemmän vastauksen kuin ”Mikä on paras?”

Se, mitä valitun kuvan on tehtävä pikkukuvan koossa, selviää LinkedIn-profiilikuvaoppaastamme.

Miten tekoälymuotokuvat liittyvät tähän

Me teemme selfieistä tekoälymuotokuvia, joten kaikki tämä koskee omaa tuotettamme. Kun asiakas sanoo ”se ei näytä minulta”, mahdollisia syitä on kaksi, ja ne on erotettava toisistaan.

Ensimmäinen on kaikki edellä kerrottu. Muotokuva on yksi ruutu. Niissä seitsemässä selfien ja muotokuvan parissa, jotka tarkistimme tätä kirjoitusta varten, yksikään muotokuva ei ollut kääntynyt. Seitsemän paria ei ole tae, mutta kun näin on, peilaamattomista selfieistä tehty muotokuva näyttää kasvosi siinä suunnassa, johon olet vähemmän tottunut.

Toinen syy on malli. Generoitu kuva voi mennä pieleen tavalla, johon mikään peili tai kamera ei pysty. Kuvamalli voi muuttaa kasvoja. Se voi tehdä leuasta kulmikkaamman, nenästä suoremman tai kasvoista useita vuosia nuoremmat, ja tuloksena on imarteleva kuva jostakusta toisesta. Kutsumme sitä näköisyyden lipsumiseksi, ja se on kuvan vika.

Molemmat voivat olla samassa kuvassa, eikä niitä aina pysty erottamaan toisistaan. Ensimmäiseen auttaa toinen mielipide. Joku sinut tunteva voi sanoa, näkeekö hän kuvassa sinut, joskaan hänen kyllänsä ei sulje lipsumista pois. Kun etsit lipsumista, vertaa muotokuvaa useampaan kuin yhteen kuvaan itsestäsi ja ota huomioon, mitä etäisyys, kuvakulma ja valo tekevät leualle tai nenälle. Kuvausetäisyys ei siirrä luomea eikä vie kasvoilta kymmentä vuotta.

Muotokuvan hylkäämiseen ei myöskään tarvita todisteita. Jos se ei omasta mielestäsi näytä sinulta, se on riittävä syy jättää se käyttämättä.

Siitä selfiestä generoitu tekoälymuotokuva: sama nainen laivastonsinisessä bleiserissä ja kermanvärisessä puserossa kermanväristä studiotaustaa vasten, hiukset samalla sivulla

Selfie ja muotokuva, jonka Close Enough generoi siitä. Tässä parissa vaatteet, valo ja tausta ovat uudet, hiukset laskeutuvat samalle puolelle ja ihon luomet ovat samoilla puolilla kasvoja.

Tämän me teemme asialle omalta osaltamme. Maksullisissa tilauksissa latauksen tarkistus varoittaa, kun kasvot ovat leveämmät kuin 55 % kuvan lyhyemmästä sivusta tai korkeammat kuin 80 % siitä. Viesti on ”Kasvosi ovat liian lähellä kameraa.” Tarkistus mittaa rajausta eikä etäisyyttä, ja voit ohittaa sen. Tilauksesta saat 24 muotokuvaa, joten hylkäämisen varaa on. Lisäksi hyvitämme tilauksen, kun kolme ehtoa täyttyy: tulokset eivät näytä sinulta, yksikään 24 kuvasta ei ole käyttökelpoinen ja selfiet noudattivat selfie-ohjeita. Lähetä meille sähköpostia 14 päivän kuluessa ostosta.

Mitä tämä kirjoitus ei pysty kertomaan

  • Kuinka paljon kukin ero painaa. Yksikään tässä mainituista tutkimuksista ei erottele neljää eroa toisistaan. Kukin tarkasteli yhtä niistä, eri ihmisillä ja eri tehtävällä.
  • Päteekö psykologia kaikkiin. Geometria pätee mihin tahansa kameraan. Mieltymyksiä, muistia ja kuvien valintaa koskevat tulokset perustuvat kukin enimmäkseen muutamaan kymmeneen opiskelijaan. Vuoden 1977 tutkimuksessa kuvattiin vain naisia, ja usealle tulokselle emme löytäneet riippumatonta toistoa.
  • Sinun mittasuhteesi. Liukusäädin käyttää yhtä skannattua päätä, joka on skaalattu 23 cm:n korkuiseksi. Sinun pääsi on eri pää.
  • Yhden tuloksen suuruus. New South Walesin yliopiston tutkimuksesta, joka mainittiin ensimmäisenä, pääsimme lukemaan vain julkaistun tiivistelmän. Se kertoo vaikutuksen suunnan mutta ei lukua. Kuvauksemme tutkimuksen kulusta perustuu yliopiston omaan yhteenvetoon.
  • Oma asemamme. Me myymme muotokuvia, ja ”kysy toinen mielipide siitä, näyttääkö kuva sinulta” on kätevä johtopäätös yritykselle, jonka asiakkaat sanovat joskus, ettei näytä.

Kolme asiaa, joita ”tämä kuva näyttää väärältä” voi tarkoittaa

Kun kuva sinusta näyttää väärältä, kyse on siis yhdestä kolmesta asiasta.

Se voi olla vieras näkymä kasvoihisi: peilaamaton, eri etäisyydeltä, satunnaisella hetkellä napattu. Silloin työssä ovat ne neljä eroa, ja ne huomaat lähinnä sinä itse.

Kuva on voinut muuttaa kasvojasi. Generoitu kuva pystyy siihen, kamera ei. Se on kuvan vika, ja voit hylätä kuvan todistamatta mitään.

Tai kuva voi olla todenmukainen ja silti väärä tehtäväänsä. Juuri tässä tapauksessa jonkun toisen valinta pärjäsi kahdessa tutkimuksessa paremmin kuin kuvan omistajan. Kysy joltakulta.

Usein kysytyt kysymykset

Kumpi näyttää oikein, peili vai kamera?

Ei kumpikaan. Peili vaihtaa vasemman ja oikean ja näyttää kasvosi kaksi kertaa niin kaukaa kuin seisot lasista. Kamera pitää vasemman ja oikean niin kuin muut ne näkevät, ellei se tallenna selfieitä peilattuina, ja näyttää kasvot sieltä, missä kamera oli. Noin metrin päästä otettu peilaamaton kuva on lähellä sitä, mitä pöydän toisella puolella istuva näkee.

Näkevätkö muut minut käänteisenä?

Kyllä, siinä mielessä, että he näkevät kasvosi samoin päin kuin ”inverted”-filtteri ne näyttää, ja niin he ovat aina nähneet. Filtteri ei lisää epäsymmetriaa. Se näyttää kasvosi siinä suunnassa, johon et ole tottunut. Vuoden 2021 kokeessa 30 ihmistä katsoi tavalliseen peiliin ja peiliin, joka ei käännä kuvaa, ja 73 % piti kasvojaan jälkimmäisessä vähemmän symmetrisinä. Kasvot olivat samat.

Miksi kasvoni näyttävät kuvissa vinoilta?

Kaikki kasvot ovat hieman epäsymmetriset. Sadan terveen vapaaehtoisen 3D-tutkimuksessa kasvojen ja niiden peilikuvan keskimääräinen poikkeama oli 0,8 mm neliöllisenä keskiarvona mitattuna. Keskiarvo ei kerro, kuinka paljon sinun kasvosi poikkeavat. Valokuva näyttää saman epäsymmetrian kuin peili, mutta toisella puolella. Jos kasvosi näyttävät epätasaisilta vain valokuvissa tai inverted-filtterissä, yksi selitys on vieras suunta.

Kumpi kamera näyttää, miltä näytän muiden silmissä, etu- vai takakamera?

Takakamera, ja etukamera silloin, kun sen kuvia ei tallenneta peilattuina. Myös etäisyydellä on väliä. Takakamera on usein kauempana, koska puhelinta pitelee joku toinen.

Jos näytän kuvissa huonolta, näytänkö huonolta myös oikeasti?

Huono kuva ei osoita sitä. Valokuva on yksi hetki yhdeltä etäisyydeltä yhdessä valossa, ja yhdessä kokeessa arvioijat antoivat satunnaisille pysäytyskuville huonommat pisteet kuin samoille kasvoille liikkeessä. Tässä esitellyissä tutkimuksissa arvioitiin muiden ihmisten kuvia ja klippejä, eikä yksikään niistä pysty sanomaan, miltä joku yksittäinen ihminen näyttää. Ympärilläsi olevat ihmiset näkevät liikkuvat kasvot.

Miksi näytän huonolta muiden ottamissa kuvissa?

Jonkun toisen ottamat kuvat ovat yleensä peilaamattomia, joten ne näyttävät kasvosi siinä suunnassa, johon olet vähiten tottunut. Hetken valitsee joku toinen, eikä kukaan asettele valoa tai kuvakulmaa sinua varten. Ylhäältä tuleva valo syventää varjoja silmien alla, ja silmien korkeuden alapuolella oleva kamera näyttää enemmän leukaa. Etäisyys puhuu usein näiden kuvien puolesta. Parin metrin päästä mittasuhteet ovat samat kuin muotokuvassa.

Miksi nenäni näyttää selfieissä isolta?

Koska puhelin on lähellä. Yllä olevassa pääskannauksessa 30 cm:n päässä oleva kamera piirtää korvat 73 %:n mittakaavassa nenänpäähän verrattuna, joten nenä näyttää niiden rinnalla suurelta. Kahden metrin päästä korvien mittakaava on 95 %. Pidä puhelinta kauempana tai käytä takakameraa kauempaa ja rajaa kuva.

Miksi näytän erilaiselta Teamsissa, Zoomissa ja muissa videopuheluissa?

Oma ruutusi on yleensä peilattu, verkkokamera on usein lähempänä kuin toinen ihminen istuisi, ja kannettavan kamera katsoo sinua silmien korkeuden alapuolelta ylöspäin. Muut puhelun osallistujat näkevät saman etäisyyden ja kuvakulman, mutta peilaamattomana.

Voiko ihminen olla viehättävä mutta ei valokuvauksellinen?

Voi. Epäedullinen pysäytyskuva ei ratkaise, miltä kasvot näyttävät liikkeessä. Arvioijat antoivat satunnaisille ruuduille huonommat pisteet kuin klipille, josta ne olivat peräisin. Tutkimuksessa, jossa oli videoita 60 miehestä, neutraalin näköisiksi valittujen pysäytyskuvien arviot eivät eronneet merkitsevästi videoiden arvioista.

Miten näen, miltä näytän muiden silmissä?

Lähelle pääsee lyhyt video, jossa puhut ja jonka joku toinen kuvaa noin metrin päästä suunnilleen silmien korkeudelta. Se näyttää yhden kuvakulman yhtenä päivänä.